KIINALAINEN ANTIIKKI
Keräilijöiden huomion keskittyminen pelkkiin arvokkaisiin kovapuihin, kuten huanghualiin (keltainen ruusupuu) sekä zitaniin jätti yleisemmät puulajit huomiotta. Kuitenkin 1990-luvun lopun tunnustus nosti myös paikallisista puulajeista (kuten jalavasta, nanmu-puusta, sypressistä ja pähkinäpuusta) tehdyt huonekalut arvoonsa. Suurin osa Dalianin kokoelmasta koostuu näistä niin sanotuista pehmeistä puulajeista. Termien kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, sillä lännessä pehmeillä puulajeilla viitataan perinteisesti mäntyyn ja vastaaviin, kun taas termeillä ”kova puu” tai ”jalopuu” tarkoitetaan tammea, pähkinäpuuta ja mahonkia jne. Kiinassa kaikki edellä mainitut luetaan pehmeisiin puulajeihin. Suurin osa kunnossa selvinneistä huonekaluista on Qing-dynastian puolivälistä eli 1800-luvulta tai sitä myöhempiä.
Kiinalaisilla
on sekä
matalia kang-pöytiä, että suomalaisittain melko korkeita pöytiä, jotka
on mitoitettu vastaavasti suurehkoihin tuoleihin. Alttaripöydät ovat
hyvin pitkiä ja kapeita. Alttaripöydät tunnistaa jalkojen pilvikuviosta
sekä ylöspäin kaartuneista laidoistaan. Lisäksi on hyvin pieniä,
korkeita teepöytiä, joita pidettiin tuoliparin läheisyydessä ja
käytettiin usein kuin tarjottimia.Vanhoista rakennuksista puretut, läpikaiverretut ikkunaluukut, seinäpaneelit, sermit ja ovet yleensä maalaamatonta jalavaa. Geometrinen ornamentiikka on tyypillisintä koristelussa, mutta myös monimutkaisempia aiheita esiintyy.


KIINALAINEN ANTIIKKI


